Ekat päivät

Nyt ollaan oltu työharjoittelussa de Rouwissa muutama päivä. Molemmat olemme oppineet näiden päivien aikana todella paljon ja tajuttu se, että vielä paljon olisi opittavana. 

Ensimmäisen päivän aamuna Ellaa ja minua jännitti ihan kamalasti, mutta selvisimme työpaikalle ehjin nahoin. Pomomme otti meidät hyvin vastaan ja meille näytettiin paikat ja esiteltiin monta uutta kasvoa. Meillä ei ole siellä omia lakkeja, vaan päitämme koristaa pitkät "paperi" lakit, sekä saamme sieltä joka aamu puhtaat essut. 

Siellä työntekijät vaikuttavat mukavilta, mutta kaikki ovat ihmetelleet miksi me emme osaa mitään konditoriajuttuja ja he eivät ole oikein ymmärtäneet, että Suomessa ei opeteta mitään, mitä täällä tehdään. 

Olemme siis aloittaneet työskentelemällä suklaapuolella, josta on näkymät puotiin ja kadulle. Itse olen oppinut jo vähän suklaan temperointia, vaikka sitä pitäisi vielä paljon opetella. Olemme myös tehneet erilaisia koristeita, esimerkiksi tiistaina teimme suklaakukkia, jotka omasta mielestäni alkoivat onnistua hyvin parin harjoittelukappaleen jälkeen. 

Tänään autoimme suklaakonvehtien teossa. Olimme tehneet edellisinä päivinä "pohjia", eli kaikenlaisia erilaisia nougaita ja hedelmämössöjä. Oli jännittävä nähdä ensimmäistä kertaa niin läheltä sellainen kone, josta suklaat dipataan ja tehdään muut tarpeelliset koristeet. Siitä ne sitten nosteltiin pöydälle ja jäähtymisen jälkeen ne pakattiin pitkiin rasioihin. Pakko sanoa, että tämän paikan suklaat ovat sata kertaa parempia kuin Suomen fazerin siniset. 

Näiltä kolmelta päivältä ei ole oikein mitään jäänyt mieleen, muuta kuin miten erilaista voi olla Suomen ja Hollannin leipomot. Heti minulla ainakin pisti silmään se, kuinka ihanan siistiä siellä on, koska olimme jotenkin varautuneet, että hygieniataso olisi jotenkin alhaisempi. Onneksi olen kirjoittanut itselleni muistiinpanoja töistä ja tekniikoista, sillä tällä hetkellä aivot lyövät tyhjää kaiken informaation jäljiltä. 

Olemme työskennelleet 9.30-18.00 välillä, ja emme ole muuta ehtineet tekemään kuin käymään kaupassa ja nukkua. Onneksi viikonloput ovat vapaina. Hankalinta täällä ehkä on ollut se, että olen joutunut suomentamaan Ellalle töissä asioita mitä muut selittävät, joten asian jäsentäminen omaan päähän ja suomeksi vielä Ellan päähän on ollut vähän vaikeaa. Toivottavasti tulevaisuudessa asiat vähän helpottuisivat ja englannin kielen kanssa toimiminen helpottuisi molemmilla. Yritys on ainakin kova ;) 

Eilen meidän mukavat vuokranantajamme kutsuivat meidät illalliselle ja vietimme lämmintä iltaa heidän kauniissa puutarhassaan, nauttien hyvästä ruuasta ja seurasta. Olemme myös saaneet paljon herkkuja kotiin ja ei sitä muuta voi toivoa kuin että tuollaisia myymälöitä olisi meillä siellä kotipuolessa 

Huomenna olisi taas uusi työpäivä ja kuviot. Vähän koti-ikävä painaa ja uupumusta tuntuu sekä fyysisesti sekä henkisesti. Onneksi on viikonloppu aikaa nauttia Hollannin kauniista säästä ja levätä taas virkeäksi.

-Elisa